Vuoden 2010 hellekesä tuotti vuosikymmenen pienimmän viljasadon, jonka valkuaispitoisuus oli korkea ja jyvät pieniä ja keveitä, osoittaa tuore tilastoyhteenveto. Näillä laatutekijöillä on suora yhteys viljan käyttökelpoisuuteen ruoka- ja rehuketjuissa. Valtaosa vehnästä ja rukiista sopi leivontaan, mutta mallasta ja kaurasuurimoita saatiin niukasti.
Viime syksyn 720 miljoonan kilon vehnäsadosta reilusti yli puolet, noin 485 miljoonaa kiloa, täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Rukiin noin 70 miljoonan kilon sadosta yli 90 prosenttia oli leipäviljakelpoista, kun edellisen vuoden sadosta vain noin puolet sopi leiväntekoon.
Suurimokauralta yleisesti vaaditun vähintään 58 kilon hehtolitrapainon ylitti vain 3 prosenttia sadosta. Edellisenä vuonna suurimokauran laatuvaatimukset täytti 27 prosenttia sadosta. Lisäksi kauran jyväkoko oli EU-ajan pienin.
Mallasohrasadon 244 miljoonasta kilosta vain vajaa neljännes eli 55 miljoonaa kiloa täytti valkuaispitoisuuden ja jyväkoon vaatimukset, mikä oli kymmenesosa edellisen vuoden vastaavasta määrästä.
Ohrasadosta noin puolet oli hehtolitrapainoltaan yli 64 kiloa, kun vuotta aiemmin osuus oli yli 80 prosenttia. Valkuaispitoisuus oli edellisiä vuosia korkeampi ja tärkkelyspitoisuus alempi.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino oli matalin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Kaurasadosta 71 prosenttia ylitti rehuteollisuudessa yleisesti käytössä olevan 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Valkuaispitoisuus oli kauralla korkea.
Tiedot selviävät yhteenvedosta, joka perustuu maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken lopullisiin viljasatotietoihin ja elintarviketurvallisuusviraston Eviran viljan laatuseurantaan.
24.02.2011 Ruokatiedon uutiset