Tutkimus: Kestävä joukkoruokailu kaipaa lisää käytännön ohjeita

Joukkoruokailu halutaan ympäristömyötäiseksi nopeasti, mutta aikeen toteutus vaatii nykyistä enemmän resursseja, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tuore tutkimus. Ravitsemisalalla toimivat kaipaavat lisää tiedotusta ja käytännön ohjeita siitä, miten ruuan ympäristövaikutuksia voi vertailla.

 Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien hankintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa julkistettiin huhtikuussa 2009. Sen mukaan julkisissa ruokapalveluissa on tarjottava enemmän aterioita, joiden ympäristökuormitus on tavanomaista vähäisempi. Jo viime vuoden aikana keittiöiden tuli tarjota viikottain ainakin yksi kasvisateria, sesonginmukainen ateria tai luomuateria.

 

Kasvisruokapäivä vasta muutamissa kaupungeissa

Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta tavoiteltua hitaammin. Kasvisruokapäivä on tähän mennessä edennyt toteutukseen vasta muutamissa kaupungeissa eli Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Kristiina Aallon mukaan hidasta kehitystä selittävät lyhyeksi jäänyt valmistautumisaika sekä se, että tukitoimet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla.

- Ne, joiden odotetaan toimivan periaatepäätöksen mukaisesti, kaipaisivat enemmän tiedotusta ja ohjeita käytännön soveltamiseen. Monilta ruokahankinnoista vastaavilta puuttuu tieto siitä, miten elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia vertaillaan, summaa Aalto tutkimuksen tuloksia.

 

Neuvontapalvelu ja ympäristöpassi vastaavat huutoon

Aallon mukaan periaatepäätöksen toteutuminen edellyttää nykyistä selvästi suurempaa panostusta nimenomaan tiedotukseen ja tukitoimiin, voita ei varojen puutteessa ole vielä toteutettu lainkaan.

Julkisten keittiöiden tueksi on suunniteltu ainakin kestävien hankintojen neuvontapalvelua sekä ympäristöpassi-toimintamallia. Ympäristöpassia kehittää parhaillaan EkoCentria. Keittiöhenkilökuntaa on tarkoitus kouluttaa siitä, miten elintarvikehankinnat ja keittiön toiminta tulisi toteuttaa, jotta myös ympäristönäkökohdat tulisivat huomioiduiksi.

Ylitarkastaja Taina Nikula ympäristöministeriöstä kertoo, että EkoCentrian kehittämä ympäristöpassi-toimintamalli on tarkoitus lanseerata puolen vuoden sisällä. Myös kestävien hankintojen neuvontapalvelun perustamista suunnitellaan parhaillaan.

 

Mahdollisuus vaikuttaa ruokatottumuksiin

Mikäli valtionneuvoston periaatepäätös saadaan paremmin jalkautettua ruokapalveluihin, sillä on hyvät mahdollisuudet muovata suomalaisten ruokatottumuksia ympäristömyötäisemmiksi, uskoo Kuluttajatutkimuskeskuksen Kristiina Aalto.

- Kolmella neljästä suomalaisesta on mahdollisuus hyödyntää joukkoruokailua ja noin puolet heistä, eli 40 prosenttia kansasta, hyödyntää tätä mahdollisuutta. Esimerkkivaikutuksen kautta tottumuksia voidaan levittää joukkoruokailusta myös kotitalouksiin, Aalto toteaa.

Elintarvikkeiden osuus kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin kolmannes. Julkisen sektorin ruokahankinnoilla ja suurkeittiöillä on suuri merkitys ruuan kokonaiskulutuksessa Suomessa, sillä suomalaisten nauttimista aterioista joka kolmas on ammattikeittiön valmistama. Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 300 miljoonaan euroa ruokapalvelujen ostoon.

Tutkimus osa EU-projektia

Kuluttajatutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus joukkoruokailun kestävästä kehityksestä on osa EU-rahoitteista projektia, jossa arvioidaan miten kestävää kehitystä voidaan edistää poliittisten ohjauskeinojen kautta. Ensi kesänä päättyvässä projektissa on mukana kaikkiaan viisi EU-maata.

Tutkimuksen aineisto on kerätty asiantuntijahaastatteluin sekä asiantuntijoille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa ja kuluttajien ryhmäkeskustelussa keväällä 2010.

 

[21.01.2011 Ruokatiedon uutiset]