Tulevaisuuden ruoka on täynnä vastakohtia

Tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan syömisemme suhteen sekä runsautta, niukkuutta, ekologisuutta että teknologiaa. Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkijat ovat hahmottelleet neljä tulevaisuusskenaariota MIRHAMI 2030 -hankkeen aikana.

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja globaalisaatio tuovat epävarmuutta tulevaisuuden ruokahuoltoon ja elintarvikelalle. Tutkija Anna Kirveennummen mukaan pahin vaihtoehto olisi kuitenkin piittaamattomuus.

- Skenaariot eivät ole tähtiin kirjoitettuja, vaan avaavat keskustelun ruuan tulevaisuudesta. Nyt on eri toimijoiden aika yhdessä miettiä, mitä skenaarioiden eri yhdistelmistä syntyy ja mitä asioille voitaisiin tehdä, Kirveennummi sanoo.

Tutkijoiden hahmottamat neljä tulevaisuusskenaariota pohjautuivat tutkimuksiin kuluttajien arkielämän ja toimintaympäristöjen muutoksista. Tavoitteena oli luoda elintarvikealalle inspiroivia työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen. Hanke on maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittama.

Runsautta, ekologisuutta, niukkuutta vain teknologiaa?


Ensimmäinen visio muistuttaa nykypäivää. Runsaudensarvi kuvaa maailmaa, jossa on tarjolla monipuolisesti valinnanvaraa, paljon terveyttä edistäviä ja laadukkaita elintarvikkeita ja elämyksiä tuottavia nautintoja. Valintojen runsaus tuottaa ongelmia - eikä toisaalta koske kaikkia, sillä hyvä jakautuu epätasaisesti, eikä sitä riitä kaikille.

Toinen visio maalailee ekotekoja. Tässä skenaariossa ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat muodostuneet kuluttajien toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Kuluttajien valintoja ohjaavat lisäksi valtiovallan säädökset. Myös tuotanto on kestävämpää. Arki on tasapainottelua, sopeutumista ja vaikeita valintoja erilaisten kriteerien noudattamiseksi.

Kolmannen skenaarion maailmassa vallitsevat niukkuus ja puute. Energian- ja ruuantuotanto ovat kriisiytyneet väestöpaineiden ja ilmastonmuutoksen asettamien rajoitusten myötä. Ruuan kulutusta säädellään, mutta hyvänä puolena niukkuuden ilmapiirissä on se, että ruuan arvostus kasvaa. Kasvissyönti lisääntyy sekä ekotekojen että niukkuuden visiossa.

Neljäs skenaario on teknologian ohjaamaa teknoelämää. Tämä visio muistuttaa eniten elokuvien tulevaisuuskuvia. Teknologian läpäisemässä maailmassa koetellaan luonnollisen ja keinotekoisen välisiä rajoja. Perinteisistä raaka-aineista tulee korvikkeiden kyllästämillä markkinoilla luksusta.

Tutkijat Anna Kirveennummi ja Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kaipaavat myös radikaalimpaa skenaariota, jossa noustaisiin selkeämmin vastustamaan väistämätöntä kehitystä. Aggressio näyttää kuitenkin tutkimuksen perusteella jäävän korkeintaan anarkian esiasteelle, hälläväliä-meiningiksi. Kamalinta mitä voi tapahtua, on se, että meillä ei ole visiota.

Ekoteko alan suosikki

MIRHAMI-hankkeen loppuraportin julkistustilaisuudessa elintarvikealan ihmiset äänestivät ekoteko-skenaarion todennäköisimmäksi tulevaisuudenvisioksi. Se on myös tutkijoiden lempilapsi.

Finproa edustava Maarit Ahola toteaakin, että ekologisuus on suomalaisille yrityksille tärkeää, ja myös kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu ympäristömielikuvissa sijalle neljä – meidän kannattaisi tarttua tähän tosissaan.

Ekoteko on monilta osin ihanteellinen tulevaisuudenkuva, sillä siinä korostuu muun muassa uusi yhteisöllisyys ekotehokkaan yhteisen ruuanlaiton muodossa. Sen toteutuessa lähiruoka on arvossaan, samoin lähikaupat. Poliittista päätöksentekoa ohjaa ekologinen ajattelu. Kuluttajaverstaissa käydyissä keskusteluissa hellittiin ajatusta, että ekotehokkuus tai varsinkin niukkuus palauttaisivat vanhoja lajikkeita kuten luonnonmukaisen kanan.

Todennäköisintä on kuitenkin, että mikään skenaarioista ei toteudu sellaisenaan, vaan niiden avulla voi pohtia, mihin olemme menossa ja mitä asioille on tehtävissä.

Skenaariot auttavat varautumaan tulevaan

Etukenossa olo on tulevaisuustutkijoiden mukaan elintarvikeketjulle ensiarvoisen tärkeää.

- Meidän tulee kurottaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen ja varautua eettiseen ja ekologiseen kuluttajuuteen. Tiedon saanti, käsittely ja ymmärtäminen on tehtävä helpoksi kuluttajalle, Leena Jokinen summaa.

Kustannustehokkuus saa yritykset toimimaan juuri päinvastoin: reagoidaan vasta kun on pakko. Jokisen mukaan hiilijalanjäljen merkitys nähtiin jo pari vuotta ennen kuin se pamahti käsiin.

- Lihantuottajana olisin jo miettinyt kommunikaatiota kuluttajan kanssa, Jokinen toruu hitaimpia herääjiä.

Maatalouspoliittista analyysia MTT:ssä laatinut Sirpa Kurppa pitää hiilijalanjälkeä hyvänä kuluttajapolitiikan ohjauskeinona.

- Ilmastonmuutokseen on valmistauduttava vapaaehtoisin järjestelmin, jotka vievät ympäristömyönteistä kuluttamista eteenpäin, Kurppa sanoo.

Hankkeessa mukana olleiden yritysten edustajat vahvistavat, että kuluttajien tarpeiden ennakointi on keskeistä. Olvin brändi- ja viestintäjohtaja Olli Heikkilä kertoo oppineensa projektista tulevaisuustyöskentelyn metodeita.

- Aistimme nöyränä muutamaa vuotta aikaisemmin, mitä kuluttaja haluaa - ennen kuin kuluttaja itse keksii sen. Aiomme jatkossa pitää skenaariopäivän kerran vuodessa, Heikkilä lupaa.

Raision elintarvikeyksikön markkinointijohtaja Johanna Siltala toteaa, että jokaisesta skenaariosta löytyy osia, jotka sopivat yhtiön visioon. Ilmastonmuutos on Raisiossa otettu hyvin vakavasti, sillä se näkyy jo kuluttajien käyttäytymisessä.

- Kasvispainotteinen sekaravinto on luontevinta suurelle massalle, ja meidän strategiaan sopivat etenkin kasvisperäisyys sekä aterioiden välipalaistuminen, Siltala sanoo.


Finfood Uutispalvelu 11.12.2008