Tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan syömisemme suhteen sekä runsautta,
niukkuutta, ekologisuutta että teknologiaa. Turun kauppakorkeakoulun
tulevaisuudentutkijat ovat hahmottelleet neljä tulevaisuusskenaariota MIRHAMI 2030 -hankkeen aikana.
Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja globaalisaatio tuovat epävarmuutta tulevaisuuden ruokahuoltoon ja elintarvikelalle. Tutkija Anna Kirveennummen mukaan pahin vaihtoehto olisi kuitenkin piittaamattomuus.
-
Skenaariot eivät ole tähtiin kirjoitettuja, vaan avaavat keskustelun
ruuan tulevaisuudesta. Nyt on eri toimijoiden aika yhdessä miettiä,
mitä skenaarioiden eri yhdistelmistä syntyy ja mitä asioille voitaisiin
tehdä, Kirveennummi sanoo.
Tutkijoiden hahmottamat neljä
tulevaisuusskenaariota pohjautuivat tutkimuksiin kuluttajien arkielämän
ja toimintaympäristöjen muutoksista. Tavoitteena oli luoda
elintarvikealalle inspiroivia työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen.
Hanke on maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittama.
Runsautta, ekologisuutta, niukkuutta vain teknologiaa?
Ensimmäinen visio muistuttaa nykypäivää. Runsaudensarvi kuvaa maailmaa, jossa on tarjolla monipuolisesti
valinnanvaraa, paljon terveyttä edistäviä ja laadukkaita
elintarvikkeita ja elämyksiä tuottavia nautintoja. Valintojen runsaus
tuottaa ongelmia - eikä toisaalta koske kaikkia, sillä hyvä jakautuu
epätasaisesti, eikä sitä riitä kaikille.
Toinen visio maalailee ekotekoja.
Tässä skenaariossa ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat
muodostuneet kuluttajien toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi.
Kuluttajien valintoja ohjaavat lisäksi valtiovallan säädökset. Myös
tuotanto on kestävämpää. Arki on tasapainottelua, sopeutumista ja
vaikeita valintoja erilaisten kriteerien noudattamiseksi.
Kolmannen skenaarion maailmassa vallitsevat niukkuus ja puute. Energian- ja ruuantuotanto ovat kriisiytyneet väestöpaineiden ja
ilmastonmuutoksen asettamien rajoitusten myötä. Ruuan kulutusta
säädellään, mutta hyvänä puolena niukkuuden ilmapiirissä on se, että
ruuan arvostus kasvaa. Kasvissyönti lisääntyy sekä ekotekojen että
niukkuuden visiossa.
Neljäs skenaario on teknologian ohjaamaa teknoelämää. Tämä visio muistuttaa eniten elokuvien tulevaisuuskuvia. Teknologian
läpäisemässä maailmassa koetellaan luonnollisen ja keinotekoisen
välisiä rajoja. Perinteisistä raaka-aineista tulee korvikkeiden
kyllästämillä markkinoilla luksusta.
Tutkijat Anna Kirveennummi ja Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kaipaavat myös radikaalimpaa skenaariota, jossa noustaisiin selkeämmin
vastustamaan väistämätöntä kehitystä. Aggressio näyttää kuitenkin
tutkimuksen perusteella jäävän korkeintaan anarkian esiasteelle,
hälläväliä-meiningiksi. Kamalinta mitä voi tapahtua, on se, että meillä
ei ole visiota.
Ekoteko alan suosikki
MIRHAMI-hankkeen
loppuraportin julkistustilaisuudessa elintarvikealan ihmiset äänestivät
ekoteko-skenaarion todennäköisimmäksi tulevaisuudenvisioksi. Se on myös
tutkijoiden lempilapsi.
Finproa edustava Maarit Ahola toteaakin, että ekologisuus on suomalaisille yrityksille tärkeää, ja
myös kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu
ympäristömielikuvissa sijalle neljä – meidän kannattaisi tarttua tähän
tosissaan.
Ekoteko on monilta osin ihanteellinen
tulevaisuudenkuva, sillä siinä korostuu muun muassa uusi yhteisöllisyys
ekotehokkaan yhteisen ruuanlaiton muodossa. Sen toteutuessa lähiruoka
on arvossaan, samoin lähikaupat. Poliittista päätöksentekoa ohjaa
ekologinen ajattelu. Kuluttajaverstaissa käydyissä keskusteluissa
hellittiin ajatusta, että ekotehokkuus tai varsinkin niukkuus
palauttaisivat vanhoja lajikkeita kuten luonnonmukaisen kanan.
Todennäköisintä
on kuitenkin, että mikään skenaarioista ei toteudu sellaisenaan, vaan
niiden avulla voi pohtia, mihin olemme menossa ja mitä asioille on
tehtävissä.
Skenaariot auttavat varautumaan tulevaan
Etukenossa olo on tulevaisuustutkijoiden mukaan elintarvikeketjulle ensiarvoisen tärkeää.
-
Meidän tulee kurottaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen ja
varautua eettiseen ja ekologiseen kuluttajuuteen. Tiedon saanti,
käsittely ja ymmärtäminen on tehtävä helpoksi kuluttajalle, Leena Jokinen summaa.
Kustannustehokkuus
saa yritykset toimimaan juuri päinvastoin: reagoidaan vasta kun on
pakko. Jokisen mukaan hiilijalanjäljen merkitys nähtiin jo pari vuotta
ennen kuin se pamahti käsiin.
- Lihantuottajana olisin jo miettinyt kommunikaatiota kuluttajan kanssa, Jokinen toruu hitaimpia herääjiä.
Maatalouspoliittista analyysia MTT:ssä laatinut Sirpa Kurppa pitää hiilijalanjälkeä hyvänä kuluttajapolitiikan ohjauskeinona.
-
Ilmastonmuutokseen on valmistauduttava vapaaehtoisin järjestelmin,
jotka vievät ympäristömyönteistä kuluttamista eteenpäin, Kurppa sanoo.
Hankkeessa mukana olleiden yritysten edustajat vahvistavat, että kuluttajien tarpeiden ennakointi on keskeistä. Olvin brändi- ja viestintäjohtaja Olli Heikkilä kertoo oppineensa projektista tulevaisuustyöskentelyn metodeita.
-
Aistimme nöyränä muutamaa vuotta aikaisemmin, mitä kuluttaja haluaa -
ennen kuin kuluttaja itse keksii sen. Aiomme jatkossa pitää
skenaariopäivän kerran vuodessa, Heikkilä lupaa.
Raision elintarvikeyksikön markkinointijohtaja Johanna Siltala toteaa, että jokaisesta skenaariosta löytyy osia, jotka sopivat yhtiön
visioon. Ilmastonmuutos on Raisiossa otettu hyvin vakavasti, sillä se
näkyy jo kuluttajien käyttäytymisessä.
- Kasvispainotteinen
sekaravinto on luontevinta suurelle massalle, ja meidän strategiaan
sopivat etenkin kasvisperäisyys sekä aterioiden välipalaistuminen,
Siltala sanoo.
Finfood Uutispalvelu 11.12.2008