Terveellinen ruoka ei automaattisesti ole epäterveellistä kalliimpaa

 

Terveellinen ruoka mielletään usein epäterveellistä kalliimmaksi, mutta onko se sitä? Vastausta kysymykseen pohti äskettäin Lahdessa järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhoitoalan Terve-SOS ammattilaistapahtumassa tutkija Päivi Peltomäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

 

Peltomäen mukaan yksiselitteistä vastausta asiaan ei ole.

 

- Terveellisen ruuan ei tarvitse olla kallista, mutta se voi olla. Isommalla rahamäärällä voi toki olla helpompi tehdä terveellisiä valintoja kuin pienemmällä. Edullisesti ja terveellisesti syöminen vaatii enemmän viitseliäisyyttä ja itse tekemistä, hän summaa.

 

Peltomäki huomauttaa, että ruokaan käytetty rahamäärä ei aina ole suorassa suhteessa terveellisyyteen. Sekä terveellisen että epäterveellisen ruokavalion voi halutessaan koostaa joko huokeasti tai kalliisti. Erilaisten tukien varassa eläville edullisetkin tuotteet voivat olla liian kalliita.

 

Eri hintaisia, yhtä epäterveellisiä

Terveellisiä ja edullisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi juurekset, kaurahiutaleet, rypsiöljy ja rasvaton maito. Vastaavia kalliimpia tuotteita ovat muun muassa erikoisemmat hedelmät ja kasvikset, mysli, kylmäpuristettu oliiviöljy ja jogurtti.

 

Myös epäterveellisemmistä tuotteista voi tehdä samankaltaisen vertailun: Halpoja mutta epäterveellisiä ovat esimerkiksi ranskanleipä, lauantaimakkara, kasvirasvajäätelö ja hillomunkki. Toisaalta myös epäterveelliset elintarvikevalinnat voivat keventää kukkaroa, jos ostoskoriin päätyy vaikkapa esipaistettuja sämpylöitä, meetvurstia, erikoiskermajäätelöä ja leivoksia.

 

Tärkeintä onkin löytää jokaisesta ruokaryhmästä omalle kukkarolle sopivat valinnat, Peltomäki korostaa.

 

Energiaa saa halvalla

Mutta mitä sitten tieteellinen tutkimus kertoo ruokavalion terveellisyydestä ja hinnasta? Asiaa on tutkittu ainakin Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Tutkimustieto osoittaa, että energiapitoiset ruoka-aineet ovat halvempia kuin vähän energiaa sisältävät tuotteet. Halvat ruokavaliot sisältävät usein enemmän energiaa kuin kalliimmat.

- Täytyy kuitenkin muistaa, että emme syö energiaa, vaan ruoka-annoksia ja kappaleita. Maha ei ilmoita milloin energiaa on riittävästi yksittäiselle aterialle, vaan milloin syödyn ruuan volyymi on riittävä, hän huomauttaa.


Koska ruokavalion energiatiheys on hyvin usein käänteisesti yhteydessä ruokavalion ravintoainetiheyteen, edullisista elintarvikkeista koostetussa ruokavaliossa ravintoaineille kertyy hintaa. Kasviksissa ja hedelmissä puolestaan ravintoaineiden hinta on varsin kohtuullinen, Peltomäki selittää.


Tutkimusten mukaan terveellisesti syövillä kuluu enemmän rahaa ruokaan kuin epäterveellisesti syövillä ja hintaero selittyy usein kasvisten ja hedelmien runsaammalla käytöllä. Mutta tutkimus ei välttämättä kerro mitään tutkittujen henkilöiden käytettävissä olevasta rahamäärästä. Lisäksi hyvin tiedetään, että vähemmän tienaavat ja alemman sosioekonomisen ryhmän henkilöt syövät vähemmän kasviksia ja hedelmiä.


- Käytön vähyyttä selitetään tyypillisesti korkeammalla hinnalla, mutta se voi olla lisäksi muista kuin rahallisista resursseista kiinni. Myös asenteet ja tieto vaikuttavat, Peltomäki toteaa.

 

Suositusten mukaan syöminen voi tuoda myös säästöjä

Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) selvitettiin yhtenä tekijänä vaikuttaako ravitsemussuositusten noudattaminen ruokakuluihin. Korkean diabetesriskin henkilöt saivat tutkimuksessa joko tehostettua ravitsemus- ja elintapaneuvontaa tai kuuluivat verrokkiryhmään. Molemmilla ryhmillä oli tavoitteena ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.

 

Tutkimus osoitti, että sekä neuvonta- että verrokkiryhmän ruokakustannukset laskivat seuranta-ajan kuluessa. Erityisesti kuidun saannin lisääntyminen oli yhteydessä pienentyneisiin ruokakustannuksiin eli runsaskuituista ruokaa syövillä kauppalaskukin pieneni.


- Ruokavalion muuttaminen terveellisempään suuntaan ei siis automaattisesti nosta kustannuksia, summaa Peltomäki DPS-tutkimuksen tuloksia.


Hävikin hallinta pienentää ruokalaskua

Jos omaa ruokakauppalaskua haluaa pienemmäksi, ratkaisua ei siis kannata hakea halvempiin ja epäterveellisempiin vaihtoehtoihin siirtymisestä. Terveellisenkin ruokakorin kustannukset pysyvät kurissa, kun ostokset suunnittelee järkevästi.

Päivi Peltomäki neuvoo ostamaan tavallista ruokaa erikoistuotteiden sijaan. Etukäteen laadittu ostoslista helpottaa kustannusten hallintaa, samoin se, että kaupassa käydään vain 1-2 kertaa viikossa, jolloin heräteostoksia tulee tehtyä harvemmin. Hintojen vertailukin on järkevää, sillä tarjoustuote ei väistämättä ole edullisin vaihtoehto.


Peltomäen mukaan ruokaostoksilla kannattaa hyödyntää sesongin raaka-aineita. Itse tehty ruoka ja leivonnaiset ovat huomattavasti edullisempia kuin valmisruuat ja puolivalmisteet. Myös kotona hävikiksi päätyvän ruuan määrään kannattaa kiinnittää kriittisesti huomiota, sillä vielä syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään pois kilokaupalla vuosittain.


- Tähteistä voi tehdä seuraavan päivän eväät tai illaksi munakkaan, risoton tai pyttipannun. Kuivasta leivästä valmistuu maukkaita krutonkeja ja pullasta korppuja, Peltomäki opastaa.


03.06.2010 Ruokatiedon uutiset