Suomestako yksilöllisen terveyden testi- ja mallimaa?

 

Suomi on maailman paras hiekkalaatikko testata yksilöllisen terveyden edistämisen ratkaisuja. Meillä on hyvät rekisterit ja maailman eniten siteeratut lääketieteen tutkimusartikkelit. Mutta onko meillä myös legendoiksi tahtovia muutoksentekijöitä, jotka haluavat raivata paremman ja edullisemman terveydenhoidon rakenne-, rahoitus- ja asenne-esteet?


Aiheeseen liittyviä kaikuja maailmalta ja ideoita viideltä paikkakunnalta kotimaasta kuultiin viime perjantaina Tekesin ja Finpron signaalisessiossa.

 

Lääkäriltä myös ruokaresepti

Koska olemme yksilöitä, reagoimme eri lailla lääkkeisiin, ruokavalioon ja liikuntaan. Ratkaisut tapahtuvat solutasolla. Siksi meitä pitäisi myös hoitaa yksilöllisesti. Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:in professori Jonathan Knowles Helsingin yliopistosta totesi, että joillekin ihmisille pitäisi voida sanoa: sinun pitää syödä toisella tavalla ja liikkua, muuten sairastut.


- Ei riitä, että saa oikeaa lääkettä. Esimerkiksi syövästä selviävät paremmin ihmiset, jotka ovat lääkehoidon lisäksi syöneet hyvin ja liikkuneet, Knowles jatkoi.


Hänen mielestään emme niinkään tarvitse uusia lääkkeitä, vaan parempaa tietoa nykyisten lääkkeiden käyttömahdollisuuksista eri yksilöillä. Molekyyli- ja geeniteknologiaan pohjautuvat diagnoosi- ja hoitomenetelmät mahdollistavat yksilölliset hoitoratkaisut. Niiden avulla hoitotulokset paranevat ja hoito on turvallisempaa, kun tiettyä lääkettä annetaan vain siitä hyötyville potilaille.


Juuri hän, muun muassa lääkeyritys Rochen tutkimusjohtajana toiminut, maailman näköalapaikoilta Suomeen palannut mies voi olla omiaan kertomaan meille valttikorttimme ja kannustamaan käyttämään niitä vielä parempaan tieteen tekemiseen, terveydenhuoltoon ja työllistymiseen.


Etsi tietoa, jota et tiedä tarvitsevasi

Muutos edellyttää yhteistyötä ministeriöiden ja eri ammattiryhmien kesken sekä isoa kulttuurimuutosta terveydenhuollossa. Rahakirstun vartijoille tarvitaan laajempaa yhteisnäkemystä kustannustehokkuudesta ja yhtä vaalikautta pidempää aikajännettä toimintaan.


Tilaisuuden toinen alustaja, ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen laitokselta kehotti etsimään tietoa, josta emme tiedä olevamme tietämättömiä. Ne löytyvät parhaiten katsomalla aidan yli toisiin tieteisiin. Siksi tutkimuksia pitäisi voida tehdä nykyistä laajemmalla rahoituksella ja useamman tieteenalan kesken.

 

Ennaltaehkäisystä puuttuu draamaa

Uusi terveyspalvelujen rahoittaja voisi olla vakuutusyhtiö, joka oivaltaa terveyden edistämisen ja sairauksien aikaisen diagnosoinnin ja eläke- ja sairauskulujen välisen käänteisen yhteyden.


-Ehkäisy tulee halvimmaksi, mutta on vaativaa, koska siitä puuttuu sairastumiseen liittyvää draamaa. Pelkkä riski ei saa vielä tekemään ehkäisyyn tarvittavia elintapamuutoksia, ylilääkäri Tikkanen muistutti.

 

Ei unohdeta ihmistä

Vahva viesti tilaisuudessa oli myös, että hoito ja ehkäisy eivät saa olla pelkästään mittaamista ja arvojen seuraamista. Henkinen hyvinvointi pitää hoitaa myös. Medikalisaatioon, yksityisyyden menettämiseen ja tietoturvaan liittyvää pelkoa ei saisi syntyä.


Tilaisuudessa ideoidut elämäntapaneuvola ja sairaalan kotiuttamisyksikkö voisivat motivoida sekä asiakkaita että hoitohenkilökuntaa. Niissä olisi tarjolla kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut ja kykyä ottaa ihminen huomioon kokonaisuutena.


Nopeasti muuttuva maailma avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja organisaatioille myös yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Uusien innovaatioiden avulla voimme sekä kehittää omaa terveyttämme että myydä ideoita muille. Voisimme olla maa, jonka terveysosaamista muut haluavat kopioida.

 

07.09.2010 Ruokatiedon uutiset