Suolaisuuden hillintä on edelleen ajankohtaista

Suolaa ei saa unohtaa!, kehottavat suomalaisasiantuntijat. Suomalaisten suolan saanti on vähentynyt 1970-luvulta kolmanneksen. Saavutusta arvostetaan maailmalla. Kuitenkin 2000-luvulla terveydelle suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen, eikä voimakassuolaisuus pelota suomalaisia enää entiseen tapaan.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämässä Suola - näkymätön vaara -seminaarissa tiistaina pohdittiin kuluttajan, elintarviketeollisuuden, kaupan, joukkoruokailun, lainsäädännön ja elintarvikevalvonnan mahdollisuuksia vähentää suolan saantiamme.

Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta mainitsi, että yksi parhaista konsteista lisätä terveyttä on vähentää suolan saantia. Ja se voidaan tehdä jopa niin, etteivät ihmiset huomaa sitä.

Pääjohtaja Pekka Puska totesi puolestaan, että liiallinen suolan saanti ja siihen liittyvä kohonnut verenpaine ovat aiheetta jääneet keskusteluissa ylipainon ja diabeteksen varjoon. Kohonnut verenpaine on sydän- ja verisuonitautien merkittävä riskitekijä kuten diabeteskin. Runsas suolan saanti altistaa myös osteoporoosille ja lisää mahasyövän riskiä.

Mihin suomalainen menestystarina perustuu?

Suolan ripottelun hillitseminen on onnistunut, koska Suomessa on suola-asiassa vallinnut konsensus. Ristiriitaista viestintää ei ole ollut. Järjestöt ovat ottaneet asian omakseen, ja teollisuudessa ja joukkoruokailussa on kehitetty vähäsuolaisempia tuotteita ja annoksia kuluttajien toiveiden mukaisesti.

Lainsäädäntö on niin ikään tehonnut. Voimakassuolaisuuden rajan alentaminen asteittain on saanut teollisuuden vähentämään suolaa elintarvikkeista. Elintarviketeollisuusliitto kertoo, että ruokateollisuus käyttää nyt 2 600 tonnia vähemmän suolaa vuodessa kuin 30 vuotta sitten samaan määrään elintarvikkeita.

Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta kuitenkin totesi, että enää voimakassuolaisuuden rajan alentaminen ei toimi. Suola on ruuissa makutekijä. Jos tuote ei ole totutun makuinen, kuluttaja siirtyy suolaisempaan ulkomaiseen vaihtoehtoon.

-Mitä Suomi syö -tutkimuksen mukaan voimakassuolaisuus ei enää pelota. Terveysvalistus ei tehoa. Lähiruoka ja muut -ismit puhuttavat kuluttajia enemmän, hän sanoi.

Etsi tieto suolapitoisuudesta

Suolan saantisuositus on naisille viisi ja miehille kuusi grammaa päivässä. Tähän on mahdollista päästä, jos valitsee kaikki tuotteet kaupasta vähäsuolaisina. Ruokavalinnat ovat olennaisia, sillä noin 80 prosenttia suomalaisen syömästä suolasta on peräisin kodin ulkopuolella nautitusta ruuasta ja kotiin ostetusta valmiista ruuasta. Vain 20 prosenttia lisätään ruuanvalmistuksen ja ruokailun aikana.

Tuoteryhmistä leipä, leivänpäälliset ja liharuuat ovat suomalaisten merkittävimmät suolan lähteet, iäkkäillä myös kalaruuat. Heiskanen kehotti kuluttajia katsomaan, mitä ruokapakkauksessa lukee ja valitsemaan vähemmän suolaa sisältävä tuote.

- Jos vähäsuolaisuudesta tulee todellinen valintaperuste, se johtaa automaattisesti siihen, että teollisuus vähentää suolan määrää tuotteissa, joissa se on mahdollista, Heiskanen neuvoi.

Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo arveli, että pakkausmerkintöjä lukevat ihmiset, jotka muutenkin jo osaavat koostaa ruokavalionsa terveellisesti. Keskon kuluttajapalveluun tulee viikossa yksi suola-aiheinen ja 399 muuta kysymystä. Jatkossa kuluttajat voivat kysyä neuvoa ruokavalintoihinsa myös kaupoissa. Tavoitteena on, että jokaisessa K-kaupassa olisi ravintotaitaja, joka auttaa kuluttajaa löytämään ruokavalioonsa sopivia tuotteita.

Ongelmallisia tuotteita suolapitoisuuden tarkistamisen kannalta ovat pakkaamaton leipä sekä ravintolaruoka. Pirjo Pietisen mukaan paistopisteen leivässä voi suolaa olla jopa 1,6 prosenttia. Leipä on voimakassuolaista, kun siinä on suolaa enemmän kuin 1,2 prosenttia.

Ruuassamme on edelleen liikaa suolaa

Akatemiatutkija Satu Männistön mukaan tarvitsemme suolaa vain 1,5 grammaa päivässä.

- Naiset saavat nyt eri tutkimusten mukaan suolaa noin 7 ja miehet noin 9 grammaa päivässä, kun saanti vielä 1970-luvun lopussa oli naisilla 11 grammaa ja miehillä 15 grammaa, Männistö kertoi.

Kansainvälistä Salt Awareness -viikkoa vietetään 21.-27. maaliskuuta 2011. Mitä Suomi syö –tutkimus on Taloustutkimuksen vuonna 2010 tekemä ruuankäyttöselvitys.

 

09.02.2011 Ruokatiedon uutiset