Nykymenolla ruuan hinta ei enää laske. Halvan ruuan ajat ovat ohi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ruokakriisiseminaarissa puhunut dosentti Tiina Silvasti.
Jos markkinoiden ehdoilla mennään, kysynnän kasvu pitää hinnat
korkealla. Seminaarista kertoi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.
Maissin
hinta on noussut vuodessa 86 prosenttia. Bioenergian vaikutus
hinnannoususta on 39 prosenttia, toukokuun alussa Helsingissä pidetyssä
seminaarissa todettiin.
Maapallolla on tällä hetkellä noin
seitsemän miljardia ihmistä. Heistä miljardi eli joka seitsemäs on
aliravittu. Edelleen aliravituista 75 prosenttia on alle 5-vuotiaita.
Nälkä ja aliravitsemus ovat maailman yleisin kuolinsyy.
Kyse
ei ole lähtökohtaisesti ruuan määrästä, sillä tuotanto on viime
vuosinakin kasvanut. Erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoi, että kyse on ennen
kaikkea tarjonnan tasaisuudesta ja saatavuudesta.
Vuonna 2010
ruuanhinta lähti jyrkästi nousuun, ja tällä hetkellä se on korkeammalla
kuin edellisen, vuosien 2007 - 2008 ruokakriisin aikaan. Huippu on
kenties nyt saavutettu, mutta YK:n ennusteiden mukaan ruuan hinta pysyy
huippulukemissa koko vuoden 2011.
- Vuosien 2007 ja 2011
hintapiikit ovat olleet pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna
poikkeuksellisia, ja oletus on, että tämä turbulenssi tulee olemaan
ruuan hinnoissa pysyvä ilmiö, Kahiluoto sanoi Kepan mukaan.
Jos
maapallon ruuan tuotannon ja kulutuksen epäsuhdan syitä olisi vain yksi
tai muutama, ongelma olisi jo saatu kenties poistettua. Syitä ovat ennen
kaikkea ennustettu väestönkasvu, maatalouden kehittämisen unohtuminen,
maatalousmaan tuhoutuminen ylikäytön vuoksi sekä se, että rikkaat maat
dumppaavat ylijäämäruokaa kehittyvien maiden markkinoille.
-
Ruokakriisin ratkaisu vaatii ajattelutavan muutosta, ja sen tulisi
tapahtua samaan aikaan niin mikrotasolla, paikallisesti kuin
globaalistikin, Kahiluoto totesi.
Vaikka
nälkä ja aliravitsemus ovat ennen muuta kehitysmaiden ongelma, niistä
kärsitään myös rikkaissa maissa, muistutti dosentti Tiina Silvasti
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta.
Ongelma
on jopa kasvamaan päin: kun vielä kymmenen vuotta sitten
teollisuusmaissa oli 11 miljoonaa nälkäistä, vuonna 2010 heitä oli jo 19
miljoonaa.
- Tällä hetkellä ajatellaan, että markkinamekanismi
on tehokkain tapa jakaa ruokaa. Se saattaa kuitenkin johtaa jopa
rikkaimmissa maissa siihen, ettei kaikilla ole ruokaan mahdollisuutta,
Silvasti sanoi.
Hän korosti, että jos kaikki maailman ihmiset halutaan ruokkia, ruoka pitää jakaa jollain toisella tavalla kuin nykyään.
17.05.2011 Ruokatiedon uutiset