Euroopan unionin uusi kuluttajainformaatioasetus astui voimaan tiistaina. Ruoka-allergisten ja keliaakikoiden kannalta se parantaa entisestään tiedon saantia elintarvikkeen sopivuudesta omaan ruokavalioon. Asetus koskee sekä elintarvikkeita valmistavia yrityksiä että suurkeittiöitä.
Asetuksen tarkoituksena on, että kuluttavat voivat tehdä turvallisia valintoja. Jo nyt vastuulliset elintarvikealan yritykset ottavat allergeenit tarkoin huomioon toiminnassaan.
Asetuksessa nimetään kaikki allergiaa tai intoleranssia aiheuttavien aineet, jotka pitää ilmoittaa kuluttajille. Lista on pitkä. Siihen kuuluvat muun muassa gluteenia sisältävät viljat, kananmuna, kala, maito, maapähkinät, soijapapu, pähkinät, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, rikkidioksidi ja sulfiitti, lupiini sekä äyriäiset ja nilviäiset.
Allergeeneja käsiteltiin Elintarviketieteellisen seuran ETS:n seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
Saattaa sisältää -merkintä sallitaan vain harvoin
"Saattaa sisältää" -varoitusmerkintä on jatkossa mahdollista vain, jos elintarvikkeen valmistaja voi omien tutkimustensa perusteella osoittaa, että sekoittumista ei voida mitenkään välttää. Se ei ole kevyin perustein pakkauksiin lisättävä lauseke, jonka avulla yritys pääsee vastuustaan.
Ingman Ice Cream Oy käyttää "Saattaa sisältää pähkinää, mantelia ja maapähkinää" -merkintää jäätelöissään, koska tuotannossa ei voida 110-prosenttisesti taata, ettei näitä aineita voisi päätyä vääriin tuotteisiin. Sen sijaan yritys ei enää varoita kananmunasta, koska sen omien selvitysten mukaan kontaminaatiovaaraa ei ole.
Allergeenien hallinta haastaa
Allergeeni, eli herkiste, on vieras aine, joka aiheuttaa ihmisessä haitallisen immunologisen reaktion. Ruoka-allergiassa allergeenit ovat ruuan proteiineja.
Toimitusjohtaja Tuomas Virtalaine Net-Foodlab Oy:stä totesi, että mikrobiologiset ongelmat pystytään jo hallitsemaan, mutta allergeenien hallinta vaatii vielä tekemistä.
Jotta allergeeneja ei pääse tuotteisiin, joissa niitä ei ole tarkoitus olla, tuotannossa käytettävien allergeenien määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Yleisesti allergiaa aiheuttavien raaka-aineiden säilyttämiseen ja käsittelyyn on yksityiskohtaisia ohjeita, joilla pienennetään raaka-aineiden tahattoman sekoittumisen riskiä.
Puhdistusmenetelmät suunnitellaan siten, että allergeenit saadaan poistettua. Tähän ohjaavat lainsäädännön lisäksi laatutyötä varmistavat standardit, kuten BRC Food tuoteturvallisuusstandardi ja ISO 9001 laatustandardi.
Työntekijöiden oltava tarkkoja eväissään
Tärkeä osa riskien hallintaa on koulutus. Sekin on dokumentoitava, että koulutuksen ovat käyneet kaikki työntekijät, lomittajat, huoltomiehet ja tiloissa tilapäisesti työskentelevät sähkömiehet, putkimiehet tai tietotekniikka-asiantuntijat. Tarkimmat vaativat, että työntekijät ja vierailijat eivät saa viedä tuotantotiloihin eväitä, jotka sisältävät allergeeneja.
Esimerkiksi makeistehdas Leaf ei salli maapähkinää sisältäviä suklaapatukoita. Maapähkinää sisältäviä elintarvikkeita ei myydä henkilökuntamyymälässä eikä ruokalassa.
– Allergeeneihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota kaikissa standardeissa. Uusimmat standardit vaativat jo suojavaatteen käyttämistä suojavaatteen päällä silloin, kun tuotannossa käsitellään allergeenia. Ensi vuonna parhailla toimijoilla voi olla jo selvityksiä siitä, miten ilmavirrat kulkevat tuotantotiloissa, jotta pölyäviä allergeeneja hallitaan entistä tarkemmin, Virtalaine kertoi.
Evira ja tulli valvovat lain noudattamista
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo EU-alueella tuotettuja elintarvikkeita. Tullille kuuluu EU-alueen ulkopuolelta tulevien kasviperäisten ja niin sanottujen yhdistelmätuotteiden valvonta. Yhdistelmätuotteissa ei-kasviperäisen raaka-aineen osuus on pieni, kuten kinkkupizzassa. Jos tuotteesta annettavat tiedot eivät vastaa tuotetta, siinä on virhe.
Eviran valvontahaaviin jäi viiden viime vuoden aikana 50 virheellistä tuotetta. Näistä puolet vedettiin pois markkinoilta, koska allergeeni oli jäänyt ilmoittamatta. Joka viides takaisinvedetty tuote oli pakattu väärään pakkaukseen ja 16 prosentissa tapauksista varoitus jäämistä puuttui.
Soija ja selleri yleisimmin ilmoittamatta
Tullikemisti Sara Heilimo Tullilaboratoriosta on tyytyväinen, että laboratorio on saanut tänä vuonna tutkittua jo sata näytettä, vaikka näytteiden saaminen on vaikeaa. Elintarvikkeet ohjautuvat analyyseihin sähköisten asiakirjojen perusteella.
Erona Eviran valvontaan Tullin tutkimus estää tuotteen päätymisen kauppaan ennen kuin tutkimus on valmistunut.
– Sadasta tutkitusta näytteestä viidesosa sisälsi ilmoittamatta jätettyjä allergeeneja, tavallisimmin soijaa tai selleriä. Virheellisiä tietoja on löytynyt erityisesti nuudelivalmisteista, snack-tuotteista, makeisista ja soijajäätelöstä, Heilimo mainitsi.
Viranomaiset tiedottavat virheellisistä elintarvikkeista muiden EU-maiden viranomaisia RASFF-rekisterissä, joka lähettää tiedon viranomaisen sähköpostiin. Ilmoituksia tulee parikymmentä päivässä. Heilimon mukaan enin osa koskee mykotoksiineja eli homemyrkkyjä, mutta allergeeni-ilmoitukset ovat kasvussa.
Takaisinveto tulee yritykselle kalliiksi
Marja Vakkuri Raisio konsernista on ollut mukana takaisinvetoprosessissa, vaikka yrityksessä on esimerkiksi tuotetietojen hallintajärjestelmä, allergeenikoulutusta ja -ohjeistus.
– Takaisinveto on kova isku yrityksen ja tuotteen maineelle. Se haittaa tuotteen saamista kaupan valikoimiin jatkossa ja teettää hirvittävästi ylimääräistä työtä, hän kertoi ja muistutti, että laadusta vastaavatkin ovat vain ihmisiä, joten virheitä voi tapahtua.
Raisiolla on allergeenien vuoksi jopa yksi kokonaan maidoton tehdas ja toinen, jossa viljaraaka-aineena on vain gluteenitonta kauraa.
– Gluteenittomuus varmistetaan pellolta asti. Meillä on sopimusviljelijät, jotka viljelevät vain kauraa ja käyttävät vain tiettyjä siemeniä. Gluteenittomuus varmistetaan myös varastoinnin ja tuotannon aikana. Se selittää, miksi gluteeniton kaurahiutale osoittautui Keliakialiiton selvityksessä 4 - 5 kertaa kalliimmaksi kuin tavallinen kaurahiutale, Vakkuri sanoi.
On arvioitu, että ruoka-allergiaa esiintyy Suomessa 2 - 4 prosenttia aikuisista ja 5 - 10 prosenttia lapsista. Keliaakikkoja on Suomessa noin 2 prosenttia väestöstä.
25.11.2011 Ruokatiedon uutiset