Ravitsemukselliselle laadulle halutaan painavampi rooli ruokapalvelujen hankintakriteerinä

 

Ruuan ravitsemuslaatu on huomioitava ehdottomana valintakriteerinä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa, toteaa joukkoruokailua tutkinut työryhmä. Työryhmä luovutti joukkoruokailun kehittämistä koskevan toimenpidesuosituksensa peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) keskiviikkona Helsingissä.

 

Toimenpidesuosituksen mukaan ravitsemuslaadun keskeisten kriteerien pitäisi olla tarjouspyynnöissä ehdottomia valintakriteereitä eli tarjousta ei pitäisi hyväksyä vertailuun mikäli kriteerit eivät täyty. Näin pyritään painottamaan elintarvikkeiden hinnan sijaan niiden laatua.

 

Omat kriteerit jokaiselle aterian osalle

Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmä teki konkreettisen ehdotuksen ravitsemuslaadun kriteeristöksi ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaan. Kriteeristössä määritellään ensimmäistä kertaa muun muassa aterioista saatava rasvan määrä ja laatu sekä suolan, kuidun ja kasvisten määrä.

 

Kriteerien pohjana ovat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2005 antamat suositukset. Työryhmä on määrittänyt jokaiselle aterianosalle omat ravitsemukselliset kriteerinsä, joiden täyttyminen varmistaa suositellun kokonaisuuden. Näitä määritettäessä on huomioitu ravitsemussuositusten lisäksi myös markkinoilla olevat tuotteet ja suurkeittiöiden mahdollisuudet toteuttaa kriteereitä ruuanlaitossa.

 

Terveellinen ruoka investointia terveyteen

Ministeri Risikko piti ravitsemuksellisten laatukriteerien korostamista tärkeänä ja kannatettavana asiana. Hän kuitenkin huomautti, että laadukkaan joukkoruokailun ylläpitäminen on tässä taloudellisessa tilanteessa haasteellista.

 

- Kunnissa joudutaan tasapainoilemaan hinnan ja laadun välillä. Valitettavasti hinnalla on usein liian suuri painoarvo. Hinta-laatu -suhdetta pitäisi painottaa entistä enemmän.

Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän puheenjohtajana toiminut neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että terveellinen ruoka ei ole pelkästään kulu, vaan myös investointi terveyteen.

 

- Nämä ovat usein myös arvovalintoja, joita täytyy miettiä. Terveellinen ruoka ei välttämättä aina ole edes kalliimpaa, vaan sen suosiminen on usein kiinni myös keittiön osaamisesta, Sarlio-Lähteenkorva totesi.

 

Työryhmän mukaan kuluttajan täytyisi joka päivä pystyä valitsemaan suurkeittiön tarjonnasta ainakin yksi ateriavaihtoehto, joka edistää hänen terveyttään. Suositeltavat ateriat tulisi merkitä ruokalistaan ja linjastoon valintojen helpottamiseksi.

 

Systemaattiselle seurantajärjestelmälle tarvetta

Työryhmä pitää tärkeänä, että joukkoruokailussa tarjottavien aterioiden ravitsemuksellista laatua alettaisiin systemaattisesti seurata. Tällä hetkellä tällaista seurantajärjestelmää ei ole. Seurannan välineeksi ehdotetaan muun muassa säännöllisin väliajoin toteutettavaa joukkoruokailubarometria.

 

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että julkiset ruokapalvelut avataan työelämän ulkopuolella oleville ja niille, joilla ei ole mahdollisuutta työpaikkaruokailuun. Näin esimerkiksi työttömille ja eläkeläisille tarjoutuisi mahdollisuus julkisten ruokapalvelujen käyttöön.

 

- Tämä edistäisi terveyden ohella myös sosiaalista hyvinvointia, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva huomautti. Hänen mukaansa työryhmä ei halua ottaa kantaa kuitenkaan siihen, miten julkisten ruokapalveluiden avaaminen nykyistä laajemmalle käyttäjäryhmälle käytännössä toteutettaisiin. Luontevin toteutustapa pitäisi miettiä kunnallisella tasolla.

 

Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän keskiviikkona julkistama toimenpidesuositus lähtee vielä lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se on määrä esitellä terveyden edistämisen politiikkaohjelman ministeriryhmälle. Toimenpide-ehdotusten käytännön jalkauttamisessa keskeisiä tahoja ovat muun muassa kunnalliset päättäjät, ruokapalveluyritykset ja elintarviketeollisuus.

 

11.11.2009 Ruokatiedon uutiset