Kananmunatiedotuksen keväällä 2011 teettämän kyselyn mukaan kananmunien terveellisyysmielikuva on parantunut: 81 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kananmunaa vähintään melko terveellisenä, kun vuonna 2007 vastaava luku oli 64 prosenttia. Nykytiedon valossa kananmunaa pidetään hyvänä osana monipuolista ruokavaliota.
Menneinä vuosina paljon parjattu kananmuna näyttää tieteellisissä tutkimuksissa puhdistaneen maineensa. Myös Euroopan komission rahoittama ruokatietopalvelu Eufic kehottaa EU-kansalaisia ottamaan kananmunan uuteen tarkasteluun, koska se on ravinteikasta ja turvallista syötävää.
Kananmunatiedotuksen Gallup Kanavalla toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1 300 kotitaloutta.
Munan eri osien koostumus on ravitsemuksellisesti hyvin erilainen: valkuainen sisältää 88 prosenttia vettä ja 9 prosenttia proteiineja, kun taas keltuaisessa on puolet vettä ja sen lisäksi 31 prosenttia rasvaa ja 16 prosenttia proteiineja.
Kananmunan proteiinit auttavat ylläpitämään kylläisyydentunnetta. Siksi kananmunan syönti saattaa jopa alentaa päivittäistä energiansaantia.
Kananmunan rasvoista noin kaksi kolmasosaa on terveellisiä kerta- tai monityydyttymättömiä rasvoja ja kolmasosa tyydyttyneitä rasvoja. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ravinnosta saatava kolesterolin merkitys veren kolesterolipitoisuuden kohoamisessa on pieni.
Suurempi vaikutus on tyydyttyneiden rasvojen eli eläinrasvojen runsaalla saannilla. Ravinnon kolesterolin vaikutus veren kolesterolitason kohoamiseen on hyvin yksilöllistä – toisilla kananmunan sisältämä kolesteroli nostaa veren kolesterolipitoisuutta, toisilla ei.
Munien rasvakoostumusta voidaan parantaa syöttämällä kanoille täysjyväviljaa ja pellavaöljyä sisältävää rehua, jonka avulla kananmunan omega-3-rasvahappopitoisuus kasvaa. Kolesterolipitoisuutta on hyvin vaikea alentaa, sillä sitä tarvitaan linnunpoikasen luonnolliseen kehitykseen, eikä kana voi siis munia täysin kolesterolittomia munia.
Kananmuna on suomalaisille hyvä D- ja A-vitamiinin lähde. Yksi kananmuna sisältää noin kuudesosan päivän D-vitamiini saantisuosituksesta. Lisäksi kananmunassa on monia B-ryhmän vitamiineja sekä folaattia, seleeniä ja sinkkiä.
Suomalaiset kananmunat eivät ole aiheuttaneet salmonellaepidemioita vuoden 1995 jälkeen. Tiukka salmonellaseuranta havaitsee ja karsii mahdolliset tartunnat tiloilla. Suomalaisista kananmunista valmistetuissa tuotteissa salmonellariski onkin olematon.
Pohjoismaiden ulkopuolella epidemioita esiintyy edelleen: vuonna 2008 Euroopassa havaittiin yli 130 000 salmonellatartuntaa. Maailman terveysjärjestö suosittelee, että näissä maissa riskiryhmät välttäisivät raakojen tai huonosti kypsennettyjen kananmunaruokien nauttimista. Riskiryhmiksi luetaan raskaana olevat, pienet lapset, sairaat ja vanhukset. Esimerkiksi hollandaise-kastike, jälkiruokavaahdot, majoneesi ja jäätelöt saattavat sisältää raakaa kananmunaa.
Ulkomailla oleskellessa tartuntoja voidaan ehkäistä myös kuumentamalla kananmunaruuat yli 70 asteisiksi. Salmonellabakteereja voi esiintyä myös kananmunan kuorissa, siksi kädet olisi hyvä pestä kananmunien käsittelyn jälkeen.
Kananmunia ei
kuitenkaan kannata pestä, sillä peseminen poistaa kuorta suojaavan
kalvon, jolloin bakteerit pystyvät läpäisemään kuoren sen huokoisten
reikien kautta ja muna voi pilaantua nopeasti.
18.08.2011 Ruokatiedon uutiset