Sisävesiemme tärkein talouskala muikku on kirvoittanut useita aloitteita saada paikalliselle kalalle EU:n virallinen nimisuoja. Kalastajat eri puolita Suomea ovat kokoustaneet nimisuojan hakemisesta maa- ja metsätalousministeriössä ja ainakin kainuulaisella muikulla on perusteet hakea suojattua alkuperänimitystä.
Kuusamon seudulla Kainuussa sijaitsee Kitkajärven vesistö, jonka erityislaatuinen muikku Kitkan viisas on keskimääräistä muikkua selvästi pienempi ja myös maukkaampi, mikä johtuu sen elinpaikan maantieteellisestä sijainnista. Talvella kalastetun Kitkan viisaan voi syödä perkaamatta, koska jäätyneessä, vähäravinteisessa järvessä kalat luonnostaan paastoavat ja niiden suoli tyhjenee.
Lisäksi Kitkajärven muikku kalastetaan perinteiseen tapaan nuotalla. Neuvotteleva virkamies Maija Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että määritelty pyyntitapa on lisäperustelu Kitkan viisaan suojaamiselle. Nimisuojan hakemista suunnittelevat Kainuun ja Koillismaan kalastajat. Hakemus voitaneen jättää syksyn aikana.
Heinonen korostaa, että ratkaisevaa nimisuojan saamiselle on vakiintunut, perinteinen nimitys tietylle alueelle ominaiselle ruokatuotteelle tai raaka-aineelle. Uusia tuotteita ei voi suojata tämän menettelyn kautta, vaan esimerkiksi tuotemerkkinä.
Myös Savossa on Viisi tähteä -verkkomedian mukaan pohdittu suojauksen hakemista ainakin Savonlinnan seudulla sijaitsevan Puruveden muikulle ja Mikkelissä puolestaan laajemmin Saimaan muikulle. Heinonen uskoo, että Puruveden muikulla on mahdollisuuksia suojattuun alkuperänimeen, koska nimitys Puruveden muikku on ollut käytössä vuosikymmeniä. Saimaan muikku puolestaan on vasta kehitetty nimike.
- Olisi todella hienoa saada suojaus yhdelle tai useammalle suomalaiselle kalatuotteelle. Jatko riippuu täysin hakijoista, Heinonen toteaa.
Hän kertoo, että viime vuonna hyväksytyn Lapin Poron lihan nimisuojan jatkoksi Suomi on jättänyt EU:n komissiolle nimisuojahakemuksen Lapin Poron kuivalihasta ja kylmäsavulihasta. Poron kuivalihan hakemus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä vaaditut kuusi kuukautta sitten, eikä vastalauseita ole esitetty, joten hän odottaa nimisuojan lopullista rekisteröintiä vielä tämän syksyn aikana.
EU:ssa on mahdollista hakea ruualle kolmenlaista suojausta. Niistä suojattu alkuperänimitys ja suojattu maantieteellinen merkintä suojaavat tuotteen valmistamisen ja/tai tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Kolmas järjestelmä suojaa aidon, perinteisen tuotteen valmistusmenetelmän.
Nimisuojahakemuksen käsittelyyn menee ainakin vuosi. Hakemusta valmistellaan ensin kansallisesti ja julkaistaan jäsenmaan virallisessa lehdessä. Kuukauden valitusajan jälkeen se etenee komissioon, joka niin ikään julkaisee hakemuksen virallisessa lehdessään. Kuuden kuukauden vastaväitemenettelyn kuluttua hakemus voidaan lopullisesti hyväksyä.
Komissio on viime vuosina nopeuttanut hakemusten käsittelyä ja suojaa myös haetaan aktiivisesti. Nyt suojan saa noin sata EU-tuotetta vuodessa ja nimikkeiden kokonaismäärä on kivunnut 900 paremmalle puolelle. Kalatuotteita suojauksen piiriin on hyväksytty noin 20. Ruotsilla on parhaillaan vetämässä hakemus Kalixin muikunmädille.
27.08.2010 Ruokatiedon uutiset