Etelä-Suomen metsäsienten kivennäis- ja hivenainepitoisuudet on
selvitetty 12 sienilajia käsittäneessä tuoreessa tutkimuksessa.
Yleisesti kivennäis- ja hivenalkuaineiden keskimääräiset pitoisuudet
olivat metsäsienissä pieniä. Ainoastaan kuusen herkkusienen syömistä suositellaan vältettävän sen suurten hopea- ja elohopeapitoisuuksien vuoksi.
Tutkimuksessa selvitettiin myös herkkutattien,
kangastatin, kantarellin, korvasienen, lampaankäävän, mustan
torvisienen, orakkaiden, punikkitattien, rouskujen, suppilovahveroiden ja ukonsienen pitoisuudet.
Vaikka
tutkittuja sieniä kerätään ja syödään Suomessa yleisesti, on niiden
sisältämiä kivennäis- ja hivenalkuainepitoisuuksia tutkittu viime
vuosina vain vähän. Tutkimuksessa tutkittiin 16 alkuaineen pitoisuudet.
Kalsium, koboltti, kupari, rauta, magnesium, mangaani, seleeni ja
sinkki ovat ihmiselle välttämättömiä kun taas hopea, alumiini, kromi,
elohopea ja platina ovat myrkyllisiä. Muita tutkittuja alkuaineita ovat
molybdeeni, rubidium ja vanadiini.
Pitoisuudet vaihtelevat suuresti
Sen
lisäksi, että kuusen herkkusientä suositellaan välttämään, suositellaan
kangastattia kulutettavan vain pieniä määriä, enintään 0,6 kiloa
viikossa, sen korkean rautapitoisuuden vuoksi. Suurehkon
hopeapitoisuuden takia herkkutatteja suositellaan syötävän kohtuudella,
enintään 1,1 kiloa viikossa. Muita metsäsienilajeja voidaan tutkittujen
kivennäis- ja hivenalkuainepitoisuuksien puolesta syödä säännöllisesti
ja turvallisesti.
Kuusen herkkusienen ja herkkutattien runsaan
kulutuksen välttämistä on suositeltu myös aiemmassa tutkimuksessa,
jossa havaittiin, että kuusen herkkusienen keskimääräiset kadmium- ja
lyijypitoisuudet ylittivät EU:n viljellyille sienille asettaman
korkeimman sallitun pitoisuuden raja-arvon. Lisäksi herkkutattien ja
korvasienen kadmiumpitoisuudet ylittivät EU:n asettaman raja-arvon.
EU:ssa
on valmisteilla hanke, jossa pyritään määrittämään raja-arvot
elintarvikkeiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille. Nyt julkaistun
tutkimuksen tuloksia on käytetty hankkeessa olennaisena osana, kertovat
Suomen ympäristökeskus ja Kansanterveyslaitos. (Finfood)
Muualla verkossa:
Element Concentrations in Wild Edible Mushrooms in Finland. The Finnish Environment 25/2008
Lisätietoja:
7.7.2008 Finfood Uutispalvelu