Tuottajajärjestö MTK:n luomuvaliokunta on huolissaan kotimaisen luomutuotannon riittävyydestä. Se haluaa vastata kasvavaan kysyntään nykyistä paremmin, jotta markkinoita ei menetetä tuontiluomulle. Kauppa kaipaa luomuna lisää peruselintarvikkeita.
MTK:n mielestä nykyisen luomuviljelyalan käyttö tehostamalla saataisiin enemmän tuotteita markkinoille. Pitemmällä aikavälillä Suomeen tarvitaan myös lisää luomuviljelijöitä. MTK:n luomuvaliokunta kehottaa niitä viljelijöitä, jotka harkitsevat luomusopimuksen tekemistä toimimaan jo tänä keväänä.
Toimiva ketju tuo kilpailukykyä
Kaupalle ja sen kautta kuluttajille viljelijöiden viesti on, että hyvä hintataso on paras tae luomutuotannon kasvulle. Pro Luomu ry:n vastavalittu puheenjohtaja, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu SOK Päivittäistavarakaupan ketjuohjauksesta uskoo harkitun erikoistumisen ja laatutuotannon kannattavan myös luomutuotannossa.
- Luomussa paikallista tarjontaa on vähän, eikä sitä riitä suurin kaupunkeihin, joissa kysyntää olisi eniten. Suomalaisen kuluttajan arki rakentuu perusraaka-aineista, niitä tarvitaan lisää luomuna, Alarotu sanoi Luomupäivässä Espoossa maaliskuun lopussa.
Alarotu uskoo myös, että kun ruokaketju toimii, se lähtee tuottamaan kilpailukykyä. Ruotsissa tämä on jo todettu porkkananviljelyssä: aluksi kalliina erikoistuotteena oppirahat maksettuaan luomuporkkananviljely on saatu sellaiseen iskuun, että hintaero tavanomaiseen on vähäinen. Myös Suomessa juuri porkkanan kilohinnassa hintaero on parhaimmillaan olematon.
Ruotsissa kauppa yhteistyössä viljelijöiden kanssa
Suomen elintarvikemarkkinoista nyt noin 1,2 prosenttia on luomuruokaa. Ruotsissa osuus on 3,5 prosenttia, ja viime vuonna luomumyynnin arvo kasvoi 10 prosenttia.
Ruotsissa nimenomaan kauppa on ollut aktiivinen luomuviljelyn edistäjä jo parin vuosikymmenen ajan. Ruotsin toiseksi suurimman kauppaketjun Coopin luomutuotteista vastaava Mikael Robertsson kertoi, että ketjun myynnistä 7,5 prosenttia on luomua.
Maan keskiarvoa selvästi suurempi osuus on saavutettu paitsi markkinoinnilla, ennen muuta yhteistyöllä viljelijöiden kanssa. Ketju etsii aktiivisesti uusia viljelijöitä saadakseen raaka-ainetta oman luomu- ja ympäristömerkkinsä alla myytäviin tuotteisiin.
- Työmme ja osaamisemme ovat myös kehittäneet meitä päivittäistavarakauppana olemaan tietoisempia siitä, että asiakkaat tarkkailevat, miten toimimme markkinoilla ja mitä näkemyksiä esitämme – sen perusteella he joko valitsevat tai ovat valitsematta meidät ostopaikakseen, Robertsson totesi.
Suomessa Päivittäistavarakauppa ry sekä S- ja K-ryhmät ovat tänä vuonna alkaneet kouluttaa ruuan pientuottajia yhteisiin toimintatapoihin kaupan kanssa, jotta luomua ja lähellä tuotettua ruokaa saataisiin valikoimiin enemmän.
Saastuttaja maksaa –periaate ruokaan?
Coop on lähestynyt luomu- ja ympäristömerkittyjen tuotteidensa markkinointia varsin raflaavasti. Se on muun muassa kyseenalaistanut kansainvälistä kalateollisuutta julistekampanjallaan ”Meduusaburgereita vai ympäristömerkittyä kalaa?”. Sen periaate on myös laittaa jokaiseen lehtimainokseensa vähintään yksi luomutuote.
Kassalla ruotsalaiskuluttajia palkitaan kertomalla kauppakuitissa mitkä ostetuista tuotteista ovat luomu- tai ympäristömerkittyjä, ja mikä oli näiden ostosten yhteissumma. Joissakin ketjun liikkeissä luomumyynnin osuus on 35 prosenttia.
- 51 prosentin osuus luomua ruokamarkkinoista voi riittää siihen, että tavanomaisten tuotteiden hinta nousee, kun tuotantokustannuksiin lisätään saastuttaja maksaa –periaatteen mukainen vero, Robertsson visioi.
Suomessa markkinoinnissa ei ole haluttu tehdä vastakkainasettelua luomun ja tavanomaisen ruuan välille.
Suomen viljelyalasta 7,5 prosenttia on luonnonmukaisessa tuotannossa. Luomuvalvontaan kuuluvista vajaasta 4 000 tilasta yli 500:lla on myös luomueläimiä. Viljelyala ja luomueläinten määrä on ollut viime vuosina nousussa. Luomuelintarvikkeita tuottaa tai tuo maahan noin 450 yritystä. Kaikki luomutilat ja –yritykset tarkastetaan vuosittain. Luomuvalvonta on siihen kuuluville toimijoille maksullista.
21.04.2011 Ruokatiedon uutiset