Mahtuvatko terveellisyys ja hyvä maku kuluttajien mielestä samaan tuotteeseen? Kyllä, vastaa Vaasan yliopistossa tehty tutkimus. Kuluttajien näkemykseen asiasta vaikuttaa kuitenkin se, miten terveellisyys ja maku on tuotteessa toteutettu.
Mahtuvatko terveellisyys ja hyvä maku kuluttajien mielestä samaan tuotteeseen? Kyllä, vastaa Vaasan yliopistossa tehty tutkimus. Kuluttajien näkemykseen asiasta vaikuttaa kuitenkin se, miten terveellisyys ja maku on tuotteessa toteutettu.
Kuluttajien mielikuvia erilaisten elintarvikkeiden terveellisyydestä ja mausta on selvitetty osana kolmivuotista TERVAS-hanketta, jota Vaasan yliopiston ohella on ollut toteuttamassa Turun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. TERVAS on lyhenne tutkimushankkeen koko nimestä, joka on Terveelliset valinnat - räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit.
Vuonna 2009 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut selvittää eteläpohjalaisen väestön ravintoaineiden saantia ja sen yhteyttä sairastavuuteen, ravitsemustietämyksen tasoa ja tiedon lähteitä sekä tunnistaa erilaisia kuluttajatyyppejä.
Osana tutkimushanketta toteutettiin keväällä 2009 laaja kyselyhaastattelu, jonka perusteella tutkijat erottelivat viisi erilaista kuluttajaryhmää. Näistä lähempään tarkasteluun otettiin kaksi: heikompia merkityksiä terveyteen liittävät eli neutraalit kuluttajat sekä voimakkaampia merkityksiä terveyteen liittävät eli merkitysten tekijät.
Nämä kaksi kuluttajaryhmää saivat keväällä 2010 tehtäväkseen ryhmäkeskusteluin arvottaa erilaisia elintarvikkeita terveellisyyden ja maun perusteella. Arvioitavia elintarvikkeita oli kaikkiaan 15. Mukana oli muun muassa kirnuvoi, kananmuna, kalapuikot, grahamlihapiirakka, kevyt appelsiinilimonadi, kahvi, valmisruokia sekä erilaisia leipiä.
Jokainen ryhmäkeskusteluun osallistunut kuluttaja sai tehtäväkseen arvottaa elintarvikkeet sen mukaan olivatko ne hänen mielestään epäterveellistä ja pahaa, terveellistä ja pahaa, epäterveellistä ja hyvää vai terveellistä ja hyvää. Elintarvikkeita ei maisteltu, vaan arvioinnit perustuivat mielikuviin.
Epäterveelliseksi ja pahaksi arvioitiin yleisesti muun muassa kevyt limonadi sekä lihapiirakka. Valmisruokia taas pidettiin usein epäterveellisinä, mutta hyvänmakuisina. Leivät arvioitiin poikkeuksetta sekä terveellisiksi että hyvänmakuisiksi.
Tutkija Hannu Karhu Vaasan yliopistosta kertoo, että tarkentavat jatkokeskustelut kustakin tuotteesta paljastivat, kuinka molemmilla kuluttajaryhmillä saattoi olla hyvinkin erilaiset syyt siihen, miksi esimerkiksi tietty leipä arvioitiin terveelliseksi.
- Pellavarouhe-omega-3 -sämpylöissä miellytti neutraaleja kuluttajia ennen kaikkea lisäaineettomuus ja luonnollisuus. Omega-3-rasvasisältöä he pitivät enemmänkin trendijuttuna, joka ei tuo tuotteeseen mitään lisäarvoa, Karhu kertoo.
Täysin päinvastaisia arvioita taas antoi kuluttajaryhmä merkityksen tekijät, joka nosti omega-3-sisällön tuotteen merkittävimmäksi piirteeksi. Heidän mielestään omega-3 oli lisä, joka toi tuotteeseen terveellisyyttä.
Valmisruokia neutraalit kuluttajat kritisoivat lisäaineista ja prosessoinnista ja pitivät niitä epäterveellisinä. Merkityksen tekijät taas näkivät teolliset tuotteet perinteisinä kotiruokina valmisruokamuodossa. Heidän mielestään myös teollisesti valmistettu kinkkukiusaus tai broilerpasta on terveellistä.
Tutkija Hannu Karhun mukaan neutraaleiden kuluttajien ryhmässä korostuivat useimpien tuotteiden kohdalla luonnollisuuden, lisäaineettomuuden ja kotimaisuuden arvostus. Ryhmää kuvaa myös tietynlainen kriittisyys.
- Merkityksen tekijät tekivät arvionsa perinteisempien terveysnäkökohtien perusteella. He ovat myös neutraaleja kuluttajia luottavaisempia ja uskovat herkemmin, mitä tuotepakkauksissa sanotaan, Karhu summaa.
Koko TERVAS-hankkeen tutkimusaineisto on laaja, ja mukana on ollut kaikkiaan reilut 1 700 eteläpohjalaista kuluttajaa. Ryhmäkeskustelujen tulosten tulkintaa kuitenkin rajoittaa se, että keskusteluissa kuluttajia oli mukana vain 18.
- Tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina, ja jatkotutkimusta ehdottomasti tarvitaan, Karhu katsoo. Hän esitteli TERVAS-hankkeen osatutkimuksen tuloksia keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Vuosina 2009 - 2011 toteutettavaa TERVAS-tutkimushanketta ovat rahoittaneet Tekes, eteläpohjalaiset kunnat sekä paikalliset yritykset. Hankkeesta kerrottiin Öljypellavayhdistyksen keskiviikkona järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
15.04.2011 Ruokatiedon uutiset