Yli puolet suomalaisista kuluttajista arvostaa ruokaa, joka huomioi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden. Noin kolmannes ei ole juurikaan ajatellut asiaa. Sana vastuullisuus koetaan kuitenkin synkäksi, eivätkä ihmiset ymmärrä sen sisältöä, ilmeni Sren teettämästä asennetutkimuksesta.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre selvitti, mitä vastuullisuus käytännössä ihmisille tarkoittaa ja miten se toteutuu ruokavalinnoissa. Sren pääsihteeri Marja Innanen sanoo tutkimuksen tärkeimmäksi opiksi sen, ettei hyvien ruokavalintojen puolesta pidä kampanjoida sanalla vastuullisuus.
- Termi koetaan liian synkkänä ja velvoittavana, eikä se täysin aukea millekään kuluttajaryhmälle. Siitä ei välity syömisen ilo ja nautinto, Innanen toteaa.
Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että ala yhteistoimin viestii kuluttajille kestävistä valinnoista, vaikka yhtenäisiä merkitsemiskäytäntöjä ei vielä ole.
Tutkimuksen mukaan kaikkia kuluttajaryhmiä yhdisti halu nauttia ruuasta ja yhdessä syömisestä. Tieto ja suhtautuminen ruuan vastuullisuuteen taas erotteli ryhmiä. Sanat vastuullisuus, hiilijalanjälki tai kestävä kehitys eivät vielä kuulu tavallisen kuluttajan arkisanastoon ruuasta puhuttaessa.
Tutkimuksessa ihmiset jaettiin kolmeen arvo- ja asenneryhmään: näkemykselliset, vakiintuneet ja mukavuudenhaluiset. Mikään ryhmä ei osannut aukottomasti kuvata, mitä osia ruokaketjuun kuuluu, eikä sitä mietitty arjen ruokavalinnoissa.
Näkemyksellisiä eli edelläkävijöitä on Suomessa noin 17 prosenttia. Heillä lähes kaikki ruokailuun liittyvät valinnat ovat vastuullisia ja kestäviä. He pystyivät kuvailemaan vastuullisia ruokavalintojaan yksityiskohtaisesti ja perustellusti. Edelläkävijöiden ryhmä on myös eri tutkimusten mukaan kasvussa.
Moni innostuisi sopivasta esitystavasta
Suurin ryhmä vakiintuneet, joita oli 42 prosenttia suomalaisista, tekee osan valinnoista vastuullisesti ja pohtii asiaa kaupassa vertaillessaan tuotteita tai ruuanvalmistustapoja. Heillä oli kuitenkin hatarin käsitys siitä, missä ruuantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät. He myös sulkivat tietoa pois mielestä, koska eivät mielestään pystyneet siihen arkikiireessään reagoimaan.
Tutkija Elina Rautavaara TNS Gallupista tiivistää kolmannesta ryhmästä, että mukavuudenhaluisten kolmannes ei juurikaan ajattele ruokansa vastuullisuutta. He peilasivat sitä oman hyvinvointinsa kautta, kuten, että liika ruoka ja lisäaineet voivat olla itselle vahingollisia.
- Mitä ilmeisimmin he voisivat kiinnostua ja muuttaa tottumuksiaan, jos asia esitetään heille sopivalla tavalla ja vastuullisuutta tukevaa ruokavalikoimaa olisi kaupoissa enemmän, Rautavaara sanoo.
Tutkimuksen mukaan vastuullisuus yhdistettiin kotimaisuuteen, kasvisruokaan ja terveellisyyteen. Kausiruoka, lähiruoka, luomu ja itse tekeminen miellettiin niin ikään vastuullisuusteeman alle, kuten myös periaatteet, että ei osteta suurilta ketjuilta, huomioidaan lähtömaan oloja ja vaalitaan ruokakulttuuria.
Sren tämän vuoden teema on kestävä keittiö. Syksyllä on luvassa kuluttajakampanja, jolla ohjelma lupaa uudistaa ruokaan liittyvää vastuullisuusviestintää ja siinä käytettävää termistöä. Ajatuksena on, että hyvästä ruuasta nauttiessaan voi myös tehdä hyvää ympäristölle. Innanen paljastaa, että mukana on esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsinki, joka kouluttaa kotitalousopettajia aiheesta.
Sre teetti tutkimuksen Vastuullinen syöminen ja ruokavalinnat, jonka toteutti TNS Gallup helmikuussa 2010. Kvalitatiivinen, asenteita luotaava tutkimus tehtiin ryhmäkeskusteluiden avulla. Kolmen ryhmäkeskustelun osallistujat oli valittu RISC-luokittelun mukaisista arvo- ja asenneryhmistä: näkemykselliset eli edelläkävijät, vakiintuneet ja mukavuudenhaluiset. Vastaajina oli erilaisia ammatteja harjoittavia aikuisia naisia ja miehiä
21.05.2010 Ruokatiedon uutiset