Elintarvikevalvonnan tuloksesta kertova hymynaamamerkki ilmestyy ruokakauppojen ja ravintoloiden oviin ensi syksynä noin kuuden pilottikunnan alueella. Evira testaa Kuti-tietojärjestelmästään saatavien valvontatietojen julkaisemista vuoden ajan syyskuusta 2010 elokuuhun 2011 asti.
Pääjohtaja Jaana Husu-Kallio elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoi tiistaina, että pilottiprojektilla selvitetään kansalaisten ja elinkeinon reaktiot, onko hymynaamassa järkeä vai ei. Projektissa verrataan Suomeen kehitettävää omaa mallia Tanskan jo vuosia käytössä olleeseen Smiley-järjestelmään.
Tanskassa on luotu viisiportainen asteikko leveästä hymystä irvistykseen. Suomessa aiotaan ainakin kokeiluvaiheessa pitäytyä yhdessä, verkosta tulostettavassa merkissä, jossa aterimien kehystämältä lautaselta hymyilee iloinen naama.
- Järjestelmän on tarkoitus kannustaa yrittäjiä. Hymytarra annetaan vain niille, jotka noudattavat elintarvikevalvonnan hygienianormeja. Yhtä hyvin kuluttaja näkee, jos tarraa ei ole, Husu-Kallio totesi.
Kesäkuussa Evirassa valmistuu määritelmä siitä, mitä tietoja elintarvikehuoneistoista kerätään. Tähän saakka Suomen noin 50 000 valvontakohteen tiedot on koottu kerran vuodessa. Niiden julkaiseminen liiketilojen ovensuussa vaatii kuitenkin reaaliaikaisen tietokannan ylläpitämistä.
Evira ei vielä ole valinnut pilottiin otettavia kuntia, joita tulee ainakin kuusi, mahdollisesti useampiakin. Kunnissa hymynaamasta viestitään niin elinkeinolle kuin kuluttajillekin.
Tanskassa niin kuluttajat kuin yrityksetkin ovat pääosin tyytyväisiä järjestelmäänsä, jota tahot pitävät tasapuolisena. Tanskassa elintarvikevalvonnan toteuttaa valtion organisaatio. Suomessa tilanne on erilainen, sillä valvonnasta vastaavat kunnat. Valtiollinen Evira valvoo ja ohjeistaa valvonnan toteuttamista.
Viime lokakuussa järjestetyssä elintarvikevalvonnan osapuolten yhteisessä seminaarissa hymynaama sai tyrmäyksen päivittäistavarakaupalta, elintarviketeollisuudelta ja ravintola-ala. Sitä puolsi Kuluttajaliitto. Toimijoiden huolena olivat muun muassa valvonnan tasapuolisuus, tiheys ja kuntien resurssit. Plussaksi nähtiin avoimuuden tuoma luottamus sekä harmaan talouden torjuminen.
Elintarvikevalvonnan valmistautuessa tulevan kasvukauden haasteisiin Husu-Kallio kiinnitti huomiota marjojen myyntiin toreilla ja kaupoissa. Irtomyytyjen marjojen alkuperän valvonta on viranomaisille pulmallista, eikä väärennöksiltäkään ole menneinä kesinä vältytty.
- Toivon, ettei enää yhtään erää suomalaisia mansikoita myytäisi tiskille levitettynä, vaan laatikoissa tai rasioissa, joissa on tuottajan yhteystiedot, Husu-Kallio esitti.
14.04.2009 Ruokatiedon uutiset