Elintarvikkeiden vertailu helpottuu uusien pakkausmerkintöjen myötä

Elintarviketietojen antaminen kuluttajille täsmentyy lähivuosina Euroopan parlamentin heinäkuussa hyväksymän asetuksen vuoksi. Ruokapakkauksissa on jatkossa kerrottava laajemmin ruuan ravintoarvoista, allergeeneistä ja alkuperästä.

 

Asetus määrittää muun muassa mitkä ravintoarvotiedot ja allergeenimerkinnät ruokapakkauksiin on pakollista laittaa, jotta kuluttajien olisi helpompi löytää henkilökohtaisia mieltymyksiään tai ruokavaliovaatimuksiaan vastaavat elintarvikkeet.

Samalla pakolliseksi määrättiin alkuperämaata koskevat merkinnät tuoreelle sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihalle. Muiden alkuperämerkintöjen sisältöä pohditaan vielä muutama vuosi. Lisäksi ruokapakkausten pakollisille tiedoille asetetaan vähimmäiskirjasinkoko luettavuuden parantamiseksi.

Siirtymäajat ovat kuitenkin 3 – 5 vuotta, joten ihan heti eivät parannukset tule kuluttajan näkyville.

 

Lisää vaihtoehtoja ja terveyttä

Komissio uskoo, että säännökset auttavat estämään kuluttajien harhaanjohtamisen ja varmistavat elintarvikealan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komission jäsen John Dalli sanoi tiedotteessa tuoreeltaan olevansa tyytyväinen tärkeään päätökseen. Hänestä kyseessä on merkittävä askel EU:n pyrkimyksissä parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia sekä auttaa torjumaan lihavuuden ja kroonisten sairauksien lisääntymistä.

Dalli muistutti kuitenkin, että ratkaisu oli kompromissi. Esimerkiksi ravintoarvomerkintöjä ei ole pakollista laittaa pakkausten etupuolelle. Komissio pahoitteli myös sitä, että alkoholijuomat on tässä vaiheessa vapautettu velvollisuudesta ilmoittaa ainesosaluettelo ja ravintoarvot. Alkoholijuomia aiotaankin tarkastella lähitulevaisuudessa uudelleen.

 

Harhaanjohtavat merkinnät vähenevät

Suomalaisten ruokaketjun asiantuntijoiden mielestä kuluttajainformaatioasetuksesta löytyy sekä ruusuja että risuja. Suomen Kuluttajaliiton ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi on tyytyväinen pakkausmerkintöihin säädettyyn 1,2 millimetrin vähimmäiskirjasinkokoon, vaikka se on komission alkuperäistä esitystä pienempi.

Kiitosta saavat myös tuoreen lihan alkuperämerkintä ja se, että alkuperän ilmoitusvaatimus saattaa lähivuosina laajentua myös useista eri raaka-aineista valmistettujen elintarvikkeiden ryhmään. Tulevaisuudessa jogurttipurkissa voisi silloin lukea: valmistettu Suomessa ruotsalaisesta maidosta ja puolalaisista mansikoista.

Marniemi pitää merkittävänä, että ravintosisältötiedot on jatkossa annettava per sata grammaa tai sata millilitraa tuotetta, koska se tekee mahdolliseksi verrata tuotteita keskenään annoskoosta riippumatta.

- Erilaisten harhaanjohtavien merkintöjen käyttäminen vähentyy, kun on kiellettyä käyttää esimerkiksi hedelmien kuvia tuotteissa, jotka eivät sisälläkään niitä. Myös osista lihaliiman avulla koostettu liha on merkittävä, Marniemi sanoo.

Jatkossakin kuluttajien tiedonsaantia ja tietoisten valintojen tekemistä heikentävät kuitenkin ravintoarvoilmoituksen sijainti pakkauksen takapuolella ja alkoholijuomien pois jättäminen.

- Alkoholi on merkittävä energianlähde, joten alkoholijuomien pakollinen energiapitoisuuden ilmoittaminen olisi ollut erittäin tärkeää, Marniemi toteaa.

 

Merkintöjen toteutettavuus ja vaikuttavuus puntarissa

Lainsäädäntöjohtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta muistuttaa, että valtaosasta asetuksen sisältöä on toki säädetty ennenkin, eivätkä pakkausmerkinnät siten tule mullistumaan. Hänestä on joka tapauksessa hyvä, että asiat on nyt koottu ja päivitetty kaikkia jäsenmaita koskevaan asetukseen, mikä harmonisoi pakkausmerkintöjä.

-Hyvää on myös se, että ennen alkuperämerkintöjen mahdollisia laajennuksia tehdään vaikuttavuusarviointeja, joissa on otettava huomioon merkintöjen toteutettavuus, kustannukset ja hyödyt sekä vaikutukset sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan, jotta ylilyönneiltä olisi mahdollisuus välttyä, Tanhuanpää summaa.

Hänestä on myönteistä, että ravintoarvomerkinnöissä ei hötkyilty transrasvojen merkitsemisen kanssa, vaan komissio antaa kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta kertomuksen transrasvojen esiintymisestä ja saannista eurooppalaisessa ruokavaliossa sekä vaihtoehtoisista tavoista vaikuttaa niiden määrään.

- Suomessa transrasvoja saadaan hyvin vähän, joten niiden merkitsemisvaatimustakin on hyvä pohtia, hän sanoo.

Allergeenien merkintä palvelee allergikkoja, mutta ruokateollisuuden näkökulmasta vaarana on, että ne vievät liikaakin huomiota muilta merkinnöiltä.

 

Kasviöljyjen sisältö esiin

Ylitarkastaja Tytti Itkonen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta mainitsee parannukseksi sen, että allergeenit tulevat ilmoitettaviksi myös pakkaamattomista elintarvikkeista ja suurtalouksien tarjoilemissa elintarvikkeissa eli ravintoloissa ja ruokaloissa.

Myös kasviöljyjen ilmoittaminen omilla nimillään on Itkosen mukaan askel eteenpäin. Nyt kasviöljyjä ei ole ollut pakollista yksilöidä, eikä kuluttaja ole voinut tietää onko kyse runsaasti välttämättömiä rasvahappoja sisältävästä öljystä vai vähemmän terveellisestä vaihtoehdosta. Esimerkiksi paljon ruokateollisuudessa käytettyä palmuöljyä on arvosteltu sekä ravintosisällön että alkuperän eettisyyden ja ympäristövaikutusten vuoksi.

 

Evira: Kuluttajille tarvitaan tietoiskuja

Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio kirjoitti Tänään pöydällä –blogissaan tällä viikolla, että pelkät pakkausmerkinnät eivät sinällään laihduta meistä ketään. Huhtikuussa julkaistun Eurobarometritutkimuksen mukaan EU-kuluttajien tiedoissa ja taidoissa on huolestuttavia puutteita muun muassa ruuan pakkausmerkintöjen suhteen.

- Jotta merkinnöistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja niitä oikeasti luettaisiin, myös Suomessa tarvitaan erilaisia kampanjoita ja tietoiskuja kuluttajien informoimiseksi. Kansallisella tasolla meillä on tavoitteita luoda myös kokonaisvaltaisempi jäljitettävyys- ja tuotannon vastuullisuusjärjestelmä, joka edellyttää sitoutumista ja yhteistyötä elintarvikeketjun eri toimijoilta.

24.08.2011 Ruokatiedon Uutiset